Ylioppilas Tatu
Nissinen vietti loma-aikojaan Pöljällä. Hän kirjoitti eläväisen tarinan Ollilan
talon emännästä ja talon piiasta, Sannasta.
”Tieni sattui kulkemaan Ollilan
navetan sivuitse. Kaikessa hiljaisuudessa astelin matkani määrää kohti ja niin
olin sivuuttamaisillani tuon mainitsemani Ollilan navetan, mutta – istu ja pala
– mikä melu sieltä sisältä kuului. Siellä oli piiat aamuruokintaa ja lypsyä
toimittamassa, itse talon emännän oman valvonnan alaisena. Mutta voi itse
pihkanokka! Enpä ole vielä pitkän ikäni aikana kuullut moista ääntä lähtevän
yhden eukon kulkusta. Sai siinä piikaparka kuulla kykynsä, nimensä ja
kunniansa. Minä joka muutenkin olen joutunut akkojen hammastikuksi, päätin
vähän niin kuin varastaa tietoja siitä, mikä oli tuollaisen ätäkän synnyttänyt…”
Ylioppilas
jäi kuuntelemaan salaa. Mitähän piika oli tehnyt? Pian tuli ilmi, että talon
nuori piika, Sanna, oli käynyt työväenyhdistyksen kokouksessa. Piikaparka
yritti emännän pauhinan väliin sanoa, ettei siellä ihminen pahemmaksi muutu. Rippi
loppui vasta, kun ylioppilas astui navettaan. Silloin emäntä muuttui mielevän
ystävälliseksi.
”…mentiin talon tupaan, jossa isäntä
paistoi jalkapohjiaan talkkavalkean ääressä ja imi piippuaan. Minä kävin
nauttimaan samasta mukavuudesta, en sentään jalkojani paljastanut vaan niistin
nenäni ja pistin talon pussista piippuun.”
Miesten
rauhaisan rupattelun rikkoi taas uusi riita, kun sisätöihin tullut Sanna
pudotti perunakipon kattaessaan aamiaispöytää. Nyt isäntä ja talon tytärkin
sättivät tyttöparan. ”Mutta Sanna
kuunteli hiljaa ja hiiskumatta. Kunnes lopulta sanoa tokasi: ”tulee se vahinko
viisaallekin, tyhmällähän se on toisessa kädessä, kuten emännälläkin”.”
Tarina on
tarina. Mistään tietystä Pöljän talosta tuskin oli kysymys. Mutta hienosti
tekstissä avautuu aikaikkuna vuosiin 1905-1907. Vapaus! Vanhoillaan olijat
saakoot huutia! Piika on yhtä viisas, ellei viisaampi kuin emäntä. Ihmisiä
pitää kohdella tasavertaisesti!
Ylioppilas
Tatu Nissinen oli omaksunut vuosien 1905-06 idealismin. Parannuksia työväestön
ja naisten asemaan oli saatava. Näitä ajatuksiaan hän halusi pöljäläisille
kertoa. Luulenpa, että joissakin Pöljän taloissa emännät ja isännät kakistelivat.
Nuori mies ei kylän puheista enää ilmeisesti piitannut.
Tatu
Nissisen (1883-1966) syntyi Pöljällä
David Nissisen ja Maria Lovisa Halosen perheeseen. Vanhemmat olivat
mäkitupalaisia. Kovalla työllä he onnistuivat hankkimaan rahat poikansa kouluttamiseen.. Hän valmistui ylioppilaaksi 1906
Kuopion klassisesta lukiosta.
Nissinen
suoritti agronomin tutkinnon Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa
(Helsingin yliopisto) 1910. Hänet valittiin kansanedustajaksi edistyspuolueen
listoilta Kuopion läntisestä vaalipiiristä 1919. Kansanedustajana hän toimi
vuosina 1920-22.
Lähteet:
Taimi -lehti 13.1. 1907 (Tatu Nissisen perillisten arkisto)
http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=418
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti